Nyt oon täyttäny taas muutamat paperit ja maksellu feet. Viisumin saaminen on siis askeleen lähempänä! 29.7. pitäis mennä konsulaattiin sitten sinne haastatteluun. Tosin sitä ennen on haettava pankista shekki (215$) ja lähetettävä se Jenkkeihin, odotettava niiden vastausta ja kiikutettava sitten se paperi, pari viisumikuvaa (jotka on siis erilaisia kun normi passikuvat, ne on niiden oman malliset), viisumihakemus, maksukuitti siitä että oon maksanu sen viisumin jo (99,60€) sekä passi mukanani. Ja niin, jos ne hylkää mun hakemuksen, rahoja ei tietenkään palauteta. Nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että se paperi ehtii tulee ajoissa sieltä, tosin on tässä about 3 viikkoa aikaa...

Päivät kuluu nopeesti, töissä. Nää helteet on kohta ohi, mikä on sinänsä myös hyvä juttu, koska töissä on superkuumaa sisällä. Plus oon ihan palanu jokapaikasta. Itse lähtemistä en oo kyllä vieläkään ajatellu oikeestaan. Joo, oon lähdössä sillä ja sillä lennolla ja meen sinne ja sinne ja opiskelen sitä ja sitä.. Mutta niin, oon kohta maailman toisella puolella, toisessa maassa, ei siellä puhuta suomea ja kaikki on outoa. Joku vois myös olla peloissaan tai ees pikkasen jännittyny.

Viikonloppuna on vapaata (se ainoo vapaa siis) ja ajattelin pyhittää sen omalle ajalle ja siivota tän kämpän siinä samalla! Yök, oon eläny ihan ku mikäkin possu. Typerät asiat ja ihmiset on vieny niin pitkään mun kaiken energian, ei vaan jotenki oo saanu ittestään mitään irti. Se huomioon ottaen oon kyllä ittestäni ylpee, että oon näinki paljon tehny ton vaihdon eteen!


Miksköhän mua vetää puoleensa vaaleenpunanen väri?